|
Kuvan lampaat Punkaharjulta vuonna 2017 |
Ensimmäisenä vuotena, kun olimme ostaneet tilan, tätini ehdotti, että ottaisimme häneltä lampaita koivikkomme pohjaa raivaamaan kesäksi. Asia kuitenkin jäi silloin, sillä esikoisemme oli juuri syntynyt ja elämään ei mahtunut muuta kuin vauvanhoitoa. Ajatus heräsi uudelleen viime kesänä kun kanojen hoito sujui hyvin. Mieheni ei kuitenkaan lämmennyt ajatukselle, sillä hän kuvitteli lampaiden tuhoavan luontaisesti kasvavat kuusentaimemme koivikosta. Käytyämme asiasta tiukan keskustelun ja hankittuani lisää tietoa lampaista, mieheni suostui siihen, että voisimme kokeilla ensi kesänä lampaiden pitoa. Otin siis puhelun jälleen tädilleni ja hänen kauttaan saimme lisää tietoa lampaista ja niiden kesälaidunnuksesta. Tädilläni ei lampaita tällä hetkellä ollut kuin 7 kpl, kun eivät olleet karitsoita teettäneet tänä vuonna. Sain kuitenkin sitä kautta kontaktin henkilöstä, jolla lampaita olisi mahdollisesti antaa meille kesäksi hoitoon.
Soittelin lampaiden pitäjälle, joka kertoi, että heiltä liikenisi lampaita meille kesälaitumelle. Tarjolla olisi mahdollisesti pässejä tai uuhia ja karitsoita. Sosiaalisuus on tärkein lammasta määrittävä piirre. Laumassa kaikki
syövät, juovat, liikkuvat ja lepäävät samaan aikaan. Yksin jäädessään
lammas stressaantuu. Luontaisten lammaslaumojen vähimmäiskoko on
neljästä viiteen eläintä. Nähtäväksi siis jää minkälaisella kokoonpanolla lampaita meille kesäksi saapuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti