Olen tällä hetkellä kolmannessa ammattiin valmistavassa koulutuksessani. Joku voisi ajatella, että miksi opiskella aina uutta ammattia kun entiselläkin alalla olisi töitä? Oma syyni on se, ettei elämässä ole ikinä valmis ja välillä saa muuttaa mieltään sen suhteen, mitä haluaa isona tehdä. En ole siitä vieläkään täysin varma ja mieli voi matkan varrella edelleen muuttua, mutta olen avoin muutokselle. Annan muutoksen tulla, jos sen aika on. Ennen ajattelin, että kun olen saanut vakituisen työpaikan niin sieltä en kyllä pois lähde. Se tuo taloudellista turvaa ja elämänhallintaa. Oltuani samassa paikassa töissä jo monia vuosia aloin välillä miettimään, voisinko tehdä työkseni jotain muuta. Voisinko kouluttautua lisää? Voisiko työ antaa myös itselleni enemmän?Äitiyslomalla ja hoitovapaalla oli aikaa pohtia tilannetta tarkemmin. Ensin ajattelin lähteväni opiskelemaan terveydenhoitajaksi, mutta jokin esti minua kuitenkin hakemasta koulutukseen. Ehkä se oli joku intuitio sisälläni, joka sanoi, ettei ole sen aika. Tämän luonto-ohjaajakoulutuksen bongasin sattumalta selailtuani eri alojen koulutussivuja. Hakemuksen tein hetken mielijohteesta, enkä asiaa ole päivääkään katunut. Olen löytänyt alan, joka kiinnostaa ja haastaa minua päivittäin miettimään myös omaa jaksamistani ja arvojani. Opintoja olisi jäljellä vielä reilut kolme kuukautta ja olen opintovapaalla tämän kevään vakituisesta lähihoitajan virastani. Opintovapaalla kului myös viime syksy, joka tarjosi mahtavia mahdollisuuksia tehdä uusia aluevaltauksia niin tallielämään kuin luontoonkin.
Mitä opintojen jälkeen? Palaanko takaisin lähihoitajan virkaani? Uskon ja toivon, ettei minun tarvitsisi, sillä olen löytänyt ammatin, jossa voisin toteuttaa itseäni sekä samalla myös antaa muille ihmisille elämyksiä ja hyvää oloa luonnon ja eläinten parissa. Yrityssuunnitelmat asian suhteen ovat vahvasti vireillä ja muutaman lisäeläimen hankinnasta tilallemme on jo sovittu. Odottavaisin mielin jään seuraamaan mitä tuleva kevät ja kesä tuovat tullessaan.
Kertoilen suunnitelmieni etenemisestä blogissani kevään mittaan lisää. Pysyhän kuulolla!
