
Aloitimme lammasaidan rakentamisen siis entisten aitojen purkamisella, joka osoittautui hikiseksi ja aikaa vieväksi puuhaksi. Osa aidoista oli kasvanut kiinni puihin tai puut olivat kasvaneet läpi aitojen raoista. Joissain paikoissa puutolpat olivat niin lahoja, että ne kaatuilivat kun irrotimme aspeja tolpista tai aspit olivat niin tiukassa kiinni, että sai tehdä hartiavoimin töitä, jotta ne lähtivät irti. Viime viikkojen aikana on siis hikeä valutettu. Pikkuapurimme osallistuivat tietenkin myös aidan purkuun, pienempi keikkuen usein kantorepussa selässäni. Purimme myös vanhan portin, joka johti pihaamme ja ajattelimme käyttää sitä lammasaitauksen porttina jatkossa (pienellä entrauksella tosin). Aitojen teon aloitimme vappua edeltävällä viikolla ja jatkoa olisi luvassa tulevana viikonloppuna kun saamme useamman ihmisen voimin aitoja pystyyn sekä lapsille hoitajan. Lasten kanssa muutamana iltana aitoja tehneenä todettakoon, ettei se kovin nopeaa heidän kanssaan ole.
Mainittakoon vielä, että lampaiden hankintaan tulikin muutama mutka matkaan, mutta koska aidan tekoa edelleen jatketaan on meillä vahva usko siihen, että lampaita meille ensi kesäksi tulee pusikoita raivaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti