maanantai 22. heinäkuuta 2019

Työssäoppiminen

En ole viime aikoina kerennyt tänne hirveästi postailla mitään, pahoittelut siitä. Olen ollut työssäoppimassa juhannuksesta alkaen paikallisella ratsastuskoululla, joten ne hetket jotka olen kotona viettänyt, olen keskittynyt perheeseeni. Niin kuin ensimäisessä blogipostauksessani kerroin, olen ollut heppatyttö nuorena. Ratsastanut ja hoitanut hevosia joka viikko silloin, mutta teini-ikäisenä ratsastus jäi ja nyt olen innostunut koulun myötä asiasta uudestaan. Tavoitteena työssäoppimiseeni minulla oli, että saisin varmuutta hevosten käsittelyyn ja hoitamiseen sekä saisin kokemusta muiden ohjaamisesta myös näihin samaisiin asioihin. 

Ensimmäisenä päivänä tallin touhuja ihmetellessä tuli elävästi mieleen kuinka olin samaisella tallilla nuorempana käynyt.  Hajut, äänet ja paikat toivat muistoja mieleen menneiltä ajoilta. Innostuimme ohjaajieni kanssa myös muistelemaan välillä tallilla aikaisemmin olleita hevosia ja niiden tapoja. Sain lyhyen harjoitteluni aikana tavoitteeni kirkkaasti toteutumaan ja aika meni kuin siivillä tallilla touhutessa. Lasten ratsastusleirit toivat oman mausteensa työssäoppimiseeni kun pääsin leiriläisiä avustamaan ja ohjaamaan erinäisissä hevosiin liittyvissä tehtävissä sekä myös muissakin asioissa. Innostuin harjoitteluni myötä myös pitkästä aikaa ratsastustunnille ja siitä voimaantuneena varaamaan myös lisää tunteja seuraaville viikoille. Kerrottakoon, että heppakärpänen on puraissut minua uudestaan ja lujasti! 🐴😍

tiistai 9. heinäkuuta 2019

Kanojen elämää

Tämänvuotiset kanamme ovat osoittautuneet aivan mahtaviksi tapauksiksi. Ne ovat todella sosiaalisia ja tulevatkin aina tekemään lähempää tuttavuutta ihmisten kanssa. Kanat saa myös helposti otettua syliin ja siliteltyä niitä. Oikeita terapiakanoja siis! Viimevuotisiin kanoihin verrattuna nämä ovat myös rauhallisempia, eivätkä noki esim. lasten sormia niin paljon.

Kanat pääsevät  ulkoilemaan päivittäin pihallemme vapaana, kun olemme kotona. Viime vuonna emme uskaltaneet antaa kanojen olla vapaana ellemme itse koko ajan vahtineet niitä, sillä ne oli todella vaikea saada häkkiinsä takaisin. Nyt olemme kuitenkin antaneet kanojen rauhassa kuopsutella pihamaalla ilman valvovaa silmää, sillä nämä kanat juoksevat, muutaman tunnin ulkoiltuaan, minun perässäni kiltisti takaisin häkkiin. Kanat kulkevat perässä pihalla muutenkin joka paikkaan mm. pari kanaa kävi meidän kanssa pari päivää sitten grillaamassa kodalla. Lampaisiinkin he ovat tutustuneet aidan takaa meidän perässä kulkiessaan. Perheemme ollessa sisällä kanat viihtyvät usein talomme terassin alla ja terassilla nukkumassa. Välillä meillä on ollut hieman erimielisyyksiä kanojen kanssa siitä, saako kasvimaalle mennä kuopsuttelemaan, mutta yleensä ne eivät sinne eksy, jos ei itse liiku niillä nurkilla kanojen ollessa vapaana. Yöksi otamme kanat aina takaisin omaan häkkiinsä, elleivät ne ole sinne itse hakeutuneet ja laitamme oven kiinni.

Perheemme biojäteongelmat on myös kanojen myötä taas selätetty, sillä kanoille pystyy syöttämään lähes kaikki ruuantähteet. Ainoat mitä kanoille ei suositella syötettäväksi ovat avokado, sipuli ja mausteiset ruoat. Näin kesäaikaan grillattavista eväistä kanojen herkkua ovat olleet maissintähkien jämät, joita ne nokkivat hirmuisella vauhdilla. Munatuotanto alkoi kanojen oltua meillä parisen viikkoa, joten kananmunia on jo saatu runsaasti. Jokainen kana pyöräyttää munan/päivä (6 kanaa), joten kananmunia alkaa meille siunaantua aikamoinen määrä. Tämän vuoksi ilmoittaudun kananmunien alkutuottajaksi ja tänään lähetin laboratorioon salmonellanäytteet tutkittavaksi, että munia saa luvallisesti luovuttaa/myydä eteenpäin kotitilalta. Ilman salmonellanäytteiden ottamista ei kotikanalastakaan saa munia eteenpäin luovuttaa. Omaan käyttöön munia saa toki käyttää.

Mikä ero meidän kanojen munilla on kaupassa myytäviin kananmuniin? Minäpä kerron. Meidän kanathan munivat ainoastaan ruskeita munia, ruskeita maatiaiskanoja kun ovat. Ruskeat kananmunat ovat kaupasta ostettaessa yleensä kalliimpia kuin valkoiset hybridikanojen munat. Huomattavin ero on kuitenkin munien rakenteessa: munien kuoret ovat oikeasti kovat, eivätkä säry pienestä napsautuksesta, munien keltuainen on todella keltainen ja se ei hajoa niin helposti esim. paistettaessa pannulla. Lisäksi munat vatkautuvat paremmin ja eron huomaa myös esim. leivonnaisten kuohkeudessa. Tällaisia asioita ei tule ajatelleeksi, ennen kuin ne itse kokee. Mitä mieltä te olette? Onko munalla väliä? :)