Suuntanaomavaraisuus -sarja: Eläinvauvat

Kuukauden ensimmäinen maanantai ja #suuntanaomavaraisuus -sarjan aika. Tällä kertaa sarjaan osallistuvat bloggarit kirjoittavat mm. suunnitelmiensa etenemisestä omavaraistelun saralla, pölyttäjistä ja eläinvauvoista.

Omavaraisuus-sarjaa pyörittävät Korkeala ja Tsajut. Kiitos heille siitä, että jaksavat kaiken muun hommansa ohessa meitä muita luotsata omavaraisuuden vesillä.

Itse kirjoitan tänään eläinvauvoista sekä suunnitelmien etenemisestä.

Eläinvauvat

Nuo karvaiset, untuvikot, palleroiset, pienet pallukat. No, niin lässyttämiseksihän se taas meni. Onko suloisempaa, kuin vasta syntynyt eläinvauva tai hieman isompikin eläinvauva? Ei ainakaan minun mielestäni. Miten tämä kaikki liittyy omaan elämääni?

Kerroin edellisessä omavaraisuuspostauksessa, etteivät meidän tehotyttökanaset halua hautoa munia, vaikka kukko hommiaan hoitelee kiitettävästi. Ajatuksena oli tuolloin kanojen vaihto ystävän kanssa, mutta mikä hulluus lie iskenyt, kun päädyinkin lainaamaan hautomakonetta ja tilaamaan sinne vielä toisenrotuisten kanasten siitosmunia netistä. Siitosmunat ovat siis hedelmöittyneitä munia, joita voi ostaa toisilta kanaharrastajilta. Mieheni mielestä muijalle iski vauvakuume ja tämä asia täytyi saada pois päiväjärjestyksestä. Tiedä häntä, mutta tässä sitä nyt ollaan, hautomassa ensimmäistä kertaa koneessa munia. Päiviä kuoriutumiseen olisi jäljellä 10 tällä hetkellä. Kanojen munia haudotaan hautomakoneessa 21-25 vuorokautta, jonka jälkeen niiden pitäisi kuoriutua. Läpivalaisin munat viime viikon perjantaina ja elämäähän sieltä löytyi. Jännityksellä siis odotamme mitä tuleman pitää. Lapset miettivät kuoriutuuko munista mitään ja isompi kyselee joka päivä "äiti, miten se tipu pääsee ulos sieltä munasta".

Toinen eläinvauvoihin liittyvä asia on se, että lampolasta, josta meidän on tarkoitus ottaa lampaat meille, on nyt karitsoitu. Emme ole vielä ennättäneet käydä katsomassa karitsoita, mutta puheissa on ollut, että niistä kolme muuttaisi meille emänsä kanssa kesän alussa. Eli tulossa on siis tänä vuonna pikkukaritsoita emänsä kanssa, kunhan pihattomme valmistuu.

Suunnitelmien eteneminen

Esikasvatuksessa on avomaankurkkua, kesäkurpitsaa, herneenversoa (pupuille), basilikaa ja persiljaa. Katsotaan, mitä näistä maahan asti saadaan laitettua, mutta ainakin nyt tällä hetkellä kasvavat hyvin. Kasvivalon hankkiminen menee kyllä ensi vuoden taimienkasvatuksen hankintalistalle. Innostuin myös laajentamaan kasvimaatamme kaivamalla perunamaan kasvatuslavojen viereen ja tekemällä kohopenkin kompostoiduista eläinten jätöksistä kesäkurpitsalle. Kiitos vinkeistä kanssabloggaajille!

Remonttihommien osalta pupulan remontti on valmis, ja siitä pääset lukemaan lisää tästä. Remontoimme myös navetan julkisivua poistamalla vanhoja lahoja lautoja ja korvaamalla niitä uusilla sekä pienellä rappauksen uusimisella. Positiivista oli se, ettei navetan hirsirunko lautojen alla osoittautunut niin huonoksi, kuin olin kuvitellut.  Julkisivun maalaushommia olisi tiedossa vielä kun kelit lämpenevät. Pihattoprojekti on myös hyvällä mallilla ja lattia saatiin viime viikonlopun aikana valettua. Seuraavaksi alkaa seinien ja katon levytys sekä aitojen teko. Kyllähän tässä homma riittää, mutta onneksi saan olla kotona melkein toukokuun loppuun saakka projekteja loppuun viemässä ennen paluuta vanhoihin työkuvioihin.

Näiden blogien kautta pääset tutustumaan myös muiden omavaraistelijoiden kirjoituksiin:

Tsajut
Puutarhahetki
Sorakukka
Sarin Puutarhat
Metsäläisten elämää
Javis
Luonto Anne lifestyle
Caramellia
Oma tupa, tontti ja lupa
Luomulaakso
Avaa silmäsi ja hengitä
Kalastaja kuivalla maalla
Jovela
Rakkautta ja maan antimia
Ku ite tekee

Suuntanaomavaraisuus -sarja: Hygienia

On tullut taas aika kirjoittaa Suuntana omavaraisuuus -yhteispostaussarjaan. Sarjassa omavaraisuudesta kiinnostuneet bloggaajat kertovat tahollaan omavaraisempaan elämään tähtäävistä suunnitelmistaan ja suurempien ja pienempien projektien toteutuksista sekä kommelluksista, joita matkan varrella saattaa sattua. Tällä kertaa sarjan aiheena on suunnitelmien eteneminen ja hygienia. Pientilamme sijaitsee kasvuvyöhykkeellä 3 ja tilastamme pääset lukemaan lisää täältä. Omavaraisuussarjasta pääset lukemaan lisää tästä.

SUUNNITELMIEN ETENEMINEN

Itsellä omavaraisuussuunnitelmissa on tänä vuonna ollut tipujen kasvattaminen, taimien esikasvatus ja lampaiden hankkiminen. Lisäksi tänä vuonna aion kerätä enemmän villiyrttejä, sillä niille on tänä talvena ollut paljon käyttöä ja ne ovat päässeet jo melkein loppumaan. Aion myös istuttaa pihaamme marjapensaita ja hedelmäpuita. Haaveena olisi myös se kasvihuone, mutta luulen, etten ennätä tänä vuonna sellaista rakentamaan, sillä pihaton rakentaminen on tämän vuoden the project.

Tuloksia tähän mennessä:

1. Tipujen kasvattaminen

Kukko tekee työnsä, mutta kanoja ei kiinnosta hautoa. Hautomakonetta en halua ostaa, sillä haluan, että asiat tapahtuvat mahdollisimman luonnonmukaisesti. Kaverin kanssa ollaan puhuttu kanojen vaihtamisesta niin, että saisin häneltä muutaman hautojan ja hän saisi meiltä muutaman munijan. Mennään nyt ensin pääsiäisen yli, sillä kananmunista on näin pääsiäisen alla niin kova kysyntä, ettei voi yhtään munaa edes itse käyttää (en kuitenkaan kaupastakaan meille osta). Tämän vuoksi myös lisäkanat olisivat meille tarpeellisia, kun munia tuntuu kaupaksi hyvin menevän. Hautokaa kanatuiset, hautokaa...


2. Taimien esikasvatus

Myönnän olleeni hieman laiska asian suhteen. Ei ole olevinaan ollut aikaa tai aina on kaikkea muuta tärkeämpää kuin heittää siemenet multaan. Nyt aion ryhdistäytyä ja käydä istuttamassa siemenet heti tämän kirjoituksen jälkeen! Eli taimettumaan ovat menossa kesäkurpitsa, avomaankurkku ja sipuli. Olen basilikan istuttanut aikaisemmin, mutten ole oikein varma mitä hennoille versoille tulisi seuraavaksi tehdä? Auttakaa ensikertalaista mäessä!


3. Lampaiden hankkiminen

Kävimme katsomassa lampaita tätini luona reilu kuukausi sitten lasten kanssa. Tarkoitus oli heiltä ostaa muutamia karitsoja toukokuussa. Katsotaan miten pihaton valmistuminen etenee kaiken koronahässäkän keskellä, että milloin lampaat meille saapuvat.





4. Villiyrttien kerääminen

Mahlaa pääsee pian valuttamaan koivuista ja sitä aion kerätä pakkaseen viimevuotiseen tapaan. Myös pihlajansilmuja täytyy käydä ahkerasti tarkkailemassa, sillä niiden satokausi saattaa mennä huonolla tuurilla jopa yhdessä päivässä ohi. Pakastimessa onneksi on vielä hieman viime vuotisia silmuja. Nokkosta aion kerätä tänä  vuonna reilummin sekä hyödyntää maitohorsman versoja ja vuohenputkea enemmän ruoan valmistuksessa.





 HYGIENIA

Sitten aiheeseen hygienia, joka tässä ajassa on kaikkien huulilla oleva aihe. Olen mielestäni hyvin siisti ihminen, välillä turhankin tarkka siisteydestä ja hygieniasta. Hoitoalan koulutus ja siellä pöpöjen keskellä työskentely on tuonut kuitenkin rutiinia aiheeseen, enkä koe mitenkään ahdistavana hygienia-asioita. Nyt jos koskaan on ollut tärkeää kaupassa käydessään huolehtia käsihygieniasta kotiin palatessaan ja olenkin asioinut kaupassa aina hanskat kädessä ja jättänyt ne autoon sen jälkeen. Kotona aina hyvät saippuapesut käsille ja käsidesit päälle. Olen varmaan monen mielestä turhankin tarkka asian suhteen, mutta jos pystyn omilla toimillani estämään koronaviruksen leviämisen meille kotiin käsistäni, niin olen onnistunut tavoitteessani. Meillä lapset eivät käy nyt korona-aikana kaupassa ollenkaan mukanamme, vaan kaupassa käy joko minä tai mieheni yksin. Pyrimme ostamaan aina viikon ostokset kerrallaan, ettei turhia asiointeja tarvitsisi tehdä ja näin minimoimme ihmiskontaktien määrää.

Kanat ovat ahkeria auttajia siivouksessa

Hygienia on myös tärkeää eläimiä hoitaessamme, ettemme levitä tauteja eläimille tai saa niiltä itse mitään tautia. Kanalassa jokaisella perheenjäsenellä on omat kanalasaappaansa, joita käytetään ainoastaan kanalan puolella. Lisäksi olen tarkka siitä, että lapset pesevät aina kätensä kanalasta pois tullessaan huolellisesti saippualla (toki myös itsekin pesen). Haluan myös siivota aina hyvin kanojen ulosteen pinnoilta pois, ettei uloste jää kanojen jalkoihin tai pyrstösulkiin kiinni. Tyhjennämme kerran  vuodessa koko kanalan ja desinfioimme sen Virkonilla. Myös kanojen ulkoaitaus vaatii oman huoltotyönsä, ettei maaperässä pääse öttiäiset lisääntymään. Poistamme pintamaakerroksen näin keväisin ja levitämme tuhkaa sekä kalkkia pinnalle. Kanamme pidetään sisällä 1.3. -31.5 välisenä aikana lintuinfluenssariskin vuoksi. Testaamme kanat salmonellan varalta kerran vuodessa Ruokaviraston ohjeistuksen mukaisesti.

Kanit asuvat tällä hetkellä meillä sisällä ja minua on kieltämättä alkanut ottaa päähän jatkuva siivoaminen, ne kun levittävät kuiviketta ja heinää ympäriinsä. Onneksi pupula valmistuu navettaan pääsiäisen tienoilla ja pääsemme lämmittämään tilaa, joten ei olisi enää pitkä aika kestää epäsiisteyttä. Kaneista lähtee myös karvaa aikamoisesti, joten ohutta karvapölyä leijailee ympäri asuntoa. Rakastan eläimiä, mutta en sitä, että ne karvaavat kotimme. Meille onkin mieheni allergian vuoksi valikoitunut eläimiä, joita voidaan pitää ulkona. Kanien sisällä oleilu oli suunniteltu tilapäiseksi muutenkin.

Eläinten ulosteiden varastointi ja poiskuljettaminen on tullut mietintään isompaa eläinmäärää miettiessäni. Millaisia ratkaisuja muilla on tähän p*skaongelmaan ja voisiko sen hyödyntää jotenkin myös omassa käytössä ilman suuria investointeja?


Tässä linkkejä muiden omavaraistelijoiden postauksiin aiheesta:

Urban Farming
Tsajut
Harmaa Torppa
Puutarhahetki
Caramellia
Omavarainen
Iso-Orvokkiniitty
Javis
Sarin Puutarhat
Oma tupa, tontti ja lupa
Korkeala
Rouva Yrttinen
Metsäläisten elämää
Rakkautta ja maan antimia
Airot Ulapalla