perjantai 2. heinäkuuta 2021

Vuosi Yrittäjänä

Vuosi yrittäjänä on tullut täyteen. Tosin tuli jo kesäkuun alussa, mutta koska alkukesä on ollut niin hektistä työrintamalla en ole ennättänyt blogia kirjoittelemaan. Blogin kirjoittaminen on valitettavasti jäänyt viime aikoina muutenkin, mutta nyt oli hetki aikaa ja päätin alkaa jälleen kirjoittelemaan. Toivotaan, että ennätän työhommiltani aina välillä tännekin kuulumisia ja mietteitäni raapustella lukijoideni iloksi. 

Vuodessa on ennättänyt tapahtua paljon. Olen kasvanut tänä aikana ihmisenä, yrittäjänä sekä äitinä ja opetellut elämään uudenlaista elämää. Paljon olen tehnyt töitä Koivun Lumon eteen vuoden aikana, mutta enemmän se on antanut kuin ottanut. On ollut mahtavaa saada tehdä omannäköistä työtä juuri sillä tavalla kuin itse haluaa. Varkauden Ratsastuskeskuksella tallihommien tekeminen sekä Kuntorannassa liikunnanohjaukset ovat tuoneet työhöni mukavan lisän ja mielenvirkistystä. Olen huomannut etten ole kuitenkaan sellainen ihminen, että viihtyisin pelkästään kotona töitä tehden. Itsestään löytää aivan uusia puolia kun menee hetkeksi epämukavuusaluelleen ja opettelee uusia asioita.

Talvella tuskastelin töiden vähyyden kanssa. Haasteet toki olin tiedostanut jo yritystä perustaessani, mutta kun kassa alkoi näyttämään tyhjältä rupesi paniikki hiipimään mieleen. Miten saan lainat maksettua? Millä ruokitaan eläimet? Onko tässä touhussa mitään järkeä? Onneksi hiljaista aikaa kesti vain hetken ja maaliskuussa alkoikin töitä jo olla taas mukavasti. Olen oppinut vuoden aikana myös sen, että vapaata on pidettävä sekä lomia, vaikka rahakirstu miten huonolta näyttäisi. Tein parhaimmillaan töitä kahdessa eri paikassa päivän aikana ja tunteja kertyi työpäivään yli 12. Vanhasta kokemuksesta tiesin, ettei tämä tie tule kantamaan minua pitkälle ja siitä kärsii myös perheeni. Tuolloin apu oli lähempänä kuin arvasinkaan, sillä minulle tarjottiin mahdollisuutta ottaa työkokeilija yritykseeni. Työkokeilu kestikin peräti kuusi kuukautta ja Carita oli kultaakin kalliimpi apukäsi aloittelevalle yritykselleni sekä omalle jaksamiselleni. Kesän tullessa hän kuitenkin lähti toisiin kuvioihin ja oltiin taas päätöksen edessä. Teenkö koko kesän itsekseni hullun lailla töitä vai olisiko minun mahdollista palkata työntekijää. Onnekseni työntekijä löytyikin ponejamme keväällä vuokranneesta Viivistä, joka on myös aivan mahtava tyyppi sekä luotettava työntekijä! Olen ollut todella onnekas, kun olen löytänyt tiimiimme näin mahtavia ihmisiä joille voin eläinten hyvinvoinnin sekä asiakkaiden ohjauksen avaimet luottaa. 

Tipusia
Kevään mittaan haudoimme kaksi eri tipuparvea koneella; osan asiakkaiden kanssa ja osan omien lasteni kanssa. Lisäki kanijengiämme täydentämään saapui Myski (Myssy) -pupu. Menyksiäkin olemme kokeneet kanojen osalta vuoden aikana, sillä vanhoja rouvia olemme joutuneet lopettamaan niiden sairastumisen myötä. Suurimman aukon sydämeeni sekä myös monen kerholaisemme sydämeen jätti kuitenkin Tirppa-kana, joka omalla sympaattisuudellaan kerkesi hurmata koko tilan väen.

Lepää rauhassa Tirppa
Myssy-pupu
 

Eläinmäärä tilallamme on tällä hetkellä sulkapeitteiset ja karvaiset ystävät yhteenlaskien 30 eläintä. Määrä on tällä hetkellä meille sopiva, eikä lisää eläimiä ole ainakaan hetkeen tulossa. Haaveita uusista elämistä toki on olemassa, joten eihän sitä koskaan tiedä milloin ne päätän toteuttaa. Haaveita on hyvä olla, sillä ilman niitä ja pientä hyppyä tuntemattomaan Koivun Lumokin olisi jäänyt perustamatta. 


Ihanaa Heinäkuuta kaikille!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti