maanantai 16. maaliskuuta 2020

COVID19

Ajattelin pitäväni blogini korona-virus vapaana alueena, mutta tänään tuntui siltä, että on pakko kirjoittaa aiheesta omasta näkövinkkelistä. Kukapa olisi arvannut lukiessaan Kiinan ongelmista, että korona meillekin rantautuu ja mikä vaikutus sillä on yhteiskuntaan ja myös yksilötasolla. Jätän politikoinnin asian suhteen hallitukselle, mutta haluaisin kuitenkin, että jokainen miettii omalla kohdallaan jättääkö varatut koti -ja ulkomaanmatkat tekemättä? Viekö lapsia hoitoon tai kouluun? Voisiko kaupassa käyntiä ja ystävien luona vierailuja vähentää? Onko harrastuksiin pakko päästä?

Virus on osoittautunut todella helposti tarttuvaksi ja leviäväksi, joten ainakin omassa perheessämme kontaktit ulkomaailmaan aiotaan minimoida mahdollisimman pieneksi. Emme ole asian suhteen hysteerisiä tai haalineet vessapaperia kahmalokaupalla, mutta on hyvä tiedostaa olemassa olevat riskit asian suhteen. Lähipiirissämme on monia riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, joiden näkemistä aiomme välttää korona-virus epidemian ajan. Puhelimitse ja skypen kautta pystyy pitämään läheisiin yhteyttä, vaikka ei heitä hetkeen näkisikään. Nyt on myös hyvä hetki soittaa sille mummolle tai ukille, jota et ole hetkeen tavannut ja päivittää kuulumisia, koska virus on osoittautunut olevan kaikista vaarallisin ikäihmisille.

Omassa taloudessamme korona virus alkoi näkyä viime viikolla ollessamme Porissa yhdistetyllä työ /lomareissulla. Matkan aikana kiirivät uutiset uusista tartunnoista saivat meidätkin tehostamaan käsihygieniaa. Vietimme kuitenkin parin päivän lomamme normaalisti, mutta palatessamme kotiin päätimme heti seuraavana päivänä täydentää ruokavarastojamme niin, että pärjäisimme niillä pari viikkoa tarvittaessa, jos joudumme olemaan karanteenissa viruksen vuoksi tai viruksen riehuessa ei tarvitsisi lähteä kauppoihin sitä hakemaan. Hankimme säilykkeitä, leipää, lihaa, kanaa, perunoita, makaroonia jne.. Hankimme myös eläimille lisää ruokaa. Oli hyvä, että kävimme torstaina kaupassa, sillä jo perjantaina facebookissa levisivät kuvat tyhjistä kaupan hyllyistä (toki ne täydentyvät joka päivä). Päätimme ottaa myös lapset pois hoidosta, sillä he olivat hieman räkäisiä. Onneksi opintovapaani mahdollisti sen, että pystyn hoitamaan lapsia kotona (toki omien opintojeni kustannuksella). Peruimme myös tulevana viikonloppuna järjestettävät kuopuksen syntymäpäiväjuhlat, jotka aiomme viettää vain oman perheen kesken. Säästetään isovanhemmat ja muut sukulaiset isolta joukkokohtaamiselta ja vältetään tartuntoja.

Mistä tekemistä lapsille kotiin? Meillä lapset onnistuivat hajottamaan telkkarin perjantaina, joten ei ole tarvinnut nyt sitäkään katsoa. Toki katsomme sitä muutenkin todella vähän, lähinnä lapset katsovat Pikku Kakkosta ja Muumeja. Viikonlopun olin itse tallihommissa ja mieheni oli lasten kanssa kotona. He olivat olleet paljon ulkona ja keksineet mukavia leikkejä yhdessä sisällä. Esikoisen kanssa tehtiin lauantaina yhdessä iltatalli ja hän pääsi myös ratsastamaan.  Olen itse nyt alkuviikon lasten kanssa kotona. Tänään vesisateen takia aamupäivä meni sisähommissa. Leivottiin sämpylöitä lasten kanssa ja tehtiin iltapäivälle ruoka valmiiksi, että kun päiväunien jälkeen on luvannut parempaa säätä päästäisiin ulkoilemaan. Lapset ovat autelleet kotiaskareissa ja leikkineet omia leikkejään. Huomenna, jos sää sallii, aiomme ulkoilla paljon ja aloitella navetassa "pupujen koti" projektia. Hommat ei lasten kanssa aina suju yhtä sutjakkaasti, kuin yksin, mutta en ole nähnyt ongelmana, että teen nyt tämän korona-virus ajan heidän kanssa hommiani kotona. Toki mieheni on lasten kanssa välillä kotona, kun minä käyn tekemässä tallitöitä. Mieheni metsurintyö takaa myös sen, ettei hän työpaikaltaan kanna tautia kotiin. Opintojani teen verkossa lähinnä lasten päiväuniaikaan ja iltaisin mieheni tullessa kotiin töistä. Onneksi opinnot alkavat olla jo loppusuoralla, joten en ota paineita niistä tässä ajassa. Mennään hetki kerrallaan ja nähtäväksi jää miten kauan tätä epidemiaa kestää sekä mitkä ovat Suomen valtion lisäkeinot sen hillitsemiseksi.


sunnuntai 8. maaliskuuta 2020

Kanit

Joku tarkkasilmäinen on varmaan huomannut Instagramin stooreistani, että meille on muuttanut kaneja. Ihan hetken mielijohteesta ei pupusia meille otettu, vaan punnitsin asiaa monesta näkökulmasta. Eläinhankintojani ohjaa tulevan yritystoimintani tarpeet ja sen vuoksi puput meille muuttivatkin. Pohdiskelin tuossa alkutalvesta minkälaista eläimistöä voisin yritystoiminnassani hyödyntää, ja kanit tulivat ensimmäisenä mieleen. Kokemusta minulla ei kanien hoidosta aikaisemmin ole, jos ei lasketa Vaalijalan eläintoiminnan harjoitteluani viime syksyltä, johon kuului yhtenä osana kanien hoitaminen. Tämän vuoksi päätin hankkia kodinvaihtajakaneja, jotka ovat jo siis aikuisia ja ns. koulutettuja yksilöitä.


Törmäsin tori.fi -sivustolla ilmoitukseen kahdesta naaraskanista, jotka etsivät uutta kotia omistajan pahentuneen astman vuoksi. Kanien kanssa oli lenkkeilty ulkona valjaissa ja toisen kanssa käyty kaniagilitykilpailuissakin. Kanit olivat myös vierailleet vanhusten palvelutaloissa siliteltävinä. Ilmoitus osui kuin nokka päähän ja pienten järjestelyiden jälkeen kävin kanit meille hakemassa Iisalmesta. Kanit ovat asuneet nyt meillä reilun viikon ja kotiutuneet hyvin.

Nuppu on 4-vuotias luppakorvaristeytyskani, hieman varauksellinen ja tykkää rapsutuksista. Nuppu on käynyt aikaisemman omistajansa kanssa kanien estekisoissa. Lilla on kohta kaksivuotias risteytyskani, luonteeltaan hyvin utelias ja aktiivinen.





Kanit asuvat tällä hetkellä sisällä kotonamme. Olemma aidanneet heille häkin ympärille isomman alueen, jossa he saavat jaloitella. Kotona ollessamme pidämme kaneja vapaana myös asunnossamme. Kaneille on tarkoitus rakentaa navettaamme tilat kevään tullessa ja ulos myös ulkoaitaus kesää varten.

Kanien koulutusta aloitan myös tuossa kevään korvalla kunhan he ovat ensin meille kunnolla kotiutuneet. Lapsiin kanit ainakin nyt tottuvat kunnolla omien lastemme kautta.







maanantai 2. maaliskuuta 2020

Suuntana omavaraisuus -sarja: Raha

 Suuntana omavaraisuus - sarjan ensimmäinen virallinen postaukseni lähtee nyt tulille. Eli joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina, mukana olevat bloggaajat julkaisevat blogeissaan omavaraisuutta käsittelevän kirjoituksen ja linkittävät loppuun kaikki muut mukana olevat blogit. Yleensä on jokin yhteinen aihe, josta jokainen kirjoittaa omasta näkökulmastaan. Tässä kuussa aiheena on raha omavaraistelussa. Tässä linkki omavaraisuus-sarjan "äidin" ja "isän" blogiin, jossa pääset tutustumaan paremmin mikä on homman nimi: Tsajut ja Korkeala

Aloitan tämänkertaisen postaukseni esittelemällä itseni vielä. Eli olen kahden lapsen äiti ja lähihoitaja, joka opiskelee tällä hetkellä luonto-ohjaajaksi (hevostoimijan suuntautuminen). Mukana menossa on myös mieheni, joka tekee metsurin töitä omassa yrityksessään. Ostimme pientilamme vuonna 2014, ennen lasten syntymää.  Tilamme on aikanaan sotien jälkeen annettu Karjalan evakoille ns. kylmänä tilana, eli he ovat raivanneet tänne alusta asti kaiken itse. Kylmä tila oli vuonna 1945 säädetyn maanhankintalain mukainen asutustila, jolla ei ollut kunnollisia rakennuksia. Jos haluat lukea enemmän tilastamme niin siihen löytyy oman postauksensa täältä. Asumme kasvuvyöhykkeellä III.

Omavaraisuudesta kiinnostuin heti ensimmäisinä vuosina tilamme ostettuamme ja aloin haaveilla omasta kasvimaasta. Kasvatuslaatikot laitettiinkin heti seuraavana vuonna tilan ostamisesta pihaan ja siellä kasvatan itse erilaisia vihanneksia ja yrttejä kesäisin. Innostuimme mieheni kanssa pari vuotta sitten myös hankkimaan kesäkanoja, joiden munia syömme itse. Kana innostus ei tietenkään jäänyt pelkkiin kesäkanoihin, vaan kanat asuvat meillä nykyään ympärivuotisesti. Kanoista ja niiden osalta omavaraisuussuunnitelmistani voi lukea tästä. Muniahan tilaltamme riittää myös myyntiin, joten yli omavaraisuudenkin tässä "harrastuksessa" on jo menty. Kesälampaita meillä oli myös viime kesänä ja harkinnassa olisi ottaa ensi kesäksi omia lampaita, joiden villaa ja lihaa saisi hyödynnettyä omaan käyttöön. Talomme lämpeää puulla ja senkin suhteen olemme omavaraisia kun saamme puun omasta metsästä.



Haaveenani olisi kasvihuone, jossa voisin kasvattaa myös kylmänarkoja vihanneksia ja hedelmiä sekä enenevissä määrin olla omavaraisempi kaikessa ruuan tuotannossa.



Mutta sitten asiaan raha. Raha on tärkeä osa arkea, sillä se helpottaa huomattavasti elämää. Opintojeni aikana olen jälleen päässyt siihen fiilikseen kun rahaa ei hirveämmin ole ja se mitä on menee nopeammin kuin kerkeää tilille kilahtaa. Harkitsen tarkkaan kaupassa mitä ostan ja onko minulla oikeasti tarvetta ostaa tätä tuotetta. Kuitenkin perheessämme on tietyt arvot, jonka perusteella esimerkiksi ruokaa ostetaan: suosi suomalaista ja lähituotteita/tuottajia. Vaikkakin tiedän, ettei nämä tuotteet ole aina sieltä edullisimmasta päästä, niin silti valitsen mielummin antavani vähän roposeni lähialueen tuottajille kuin tukevani jotain isoa ketjuyritystä, jonka rahat uppoavat ulkomaille.

 
Pystyykö omavaraistelemalla vähentämään rahan kulutusta? Ehkä, mutta se vaatii enemmän omaa työpanosta. Itse otan tänä vuonna raha-asiat huomioon tarkemmin omavaraistelussa. Aion kokeilla kasvattaa itse avomaankurkun ja kesäkurpitsan taimet, kun aiempina vuosina olen ne ostanut aina kaupasta. Meinasin kokeilla myös uusia lajeja, sillä olen havainnut, ettei lavakauluksellinen tilliä tai persiljaa mene pakkaseen saakka. Kananmunien suhteen ei tarvitse raha-asioita miettiä, sillä olemme täysin omavaraisia niiden suhteen (kunnes rouvat päättävät lysähtää hautomaan). Villiyrttejä aion myös kerätä enemmän tulevana kautena, sillä tänä vuonna ne pääsivät loppumaan kesken aivan liian aikaisin. Nokkosletut nimittäin ovat lastemme herkkua ja niissä on todella hyvä rautapitoisuus kasvikunnan tuotteeksi. Kaikki naispuoliset perheenjäsenemme kun ovat kärsineet raudanpuutteesta, niin saadaan myös raudanlähteitä omasta takaa, eikä tarvitse aina ostaa apteekista. Kotivaralehmää en sentään vielä ole hankkimassa, vaikka jotkut omavaraistelijat jo sitä suunnittelevatkin. Mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan (ensi vuonna pihassa varmaan se lehmäkin).









Miten sinä pystyisit vähentämään rahankulutustasi omavaraistelemalla?












Linkit muiden bloggaajien teksteihin:

Urban Farming
Tsajut
Puutarhahetki 

Sorakukka
Metsäläisten elämää
Korkeala
Stellan kolmas luonto
Rakkautta ja maan antimia
Oma tupa, tontti ja lupa
Sarin Puutarhat
Laura eli Javis
Rouva Yrttinen 
Harmaa Torppa