Jouluaatto

"Tähtitaivaan nään mä iltaan tummuneen.
Hiljaisuuden kuulen alkaneen

Tarttuu lumi asfalttiin ja katuun autioon.

Jää kiireet, taas aattoilta on."

Meidän perheen joulun vietto on sujunut hyvin arkisissa askareissa tänä vuonna. Olemme mm. hoitaneet kanoja ja ajaneet traktorilla uuden puusäkin katoksen alle. Toki muutamia perinteitäkin joulun viettoomme kuuluu: aamulla lapset katsoivat Joulupukin kuumaa linjaa, lounaalle keitettiin riisipuuro, joulupukkikin vierailee lahjoja tuomassa jossain välissä ja syömme joulupäivällisen. Illalla vielä kahdestaan miehen kanssa pihasaunaan, kun lapset ovat menneet nukkumaan. 

Vietämme joulua tänä  vuonna oman perheen kesken kotona, sillä olen itse töissä muut joulunpyhät, niin halusimme rauhoittaa yhden päivän joulusta omalle perheelle. Joulun ruokailuissa olen yrittänyt mennä sieltä mistä aita on matalin, sillä aikaa ei ole hirveämmin ollut tässä ruokaa laitella ennakkoon. Kaupan laatikot, anopin paistama pieni kinkku, karjalanpaisti, itse savustettu lohi, rosolli ja syksyllä kerätyistä sienistä sienisalaatti (elämäni ensimmäinen) ja jälkkäriksi taatelikakkua ja pipareita. Suurimman osan ruoista voi lisäksi pakastaa, joten hävikkiäkään ei synny. Muu porukka lähtee huomenna anoppilaan, joten minulle jäisi aikamoinen urakka tuhota kaikki eväät yksin. 

Monesti joulu on ollut kiireessä paikasta toiseen ravaamista ja stressiä aikatauluista. Tänä vuonna päätän, että minun on hyvä olla. Kiedon lahjaksi lämmintä joulumieltä, kuusen tuoksua ja kynttilän valoa. Annan aikaa läheisille, lähetän lämpimiä ajatuksia ystäville.
Annan joulun tulla, ihan sydämeen asti.

Toivottavasti sinäkin teet niin!

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE LUKIJOILLENI!