Minulle tarjottiin tuossa pari viikkoa sitten tilaisuutta liittyä omavaraisuudesta kirjoittavien bloggaajien joukkoon ja päätin tarttua haasteeseen. Sarjassa mukana olevat bloggaajat kirjoittavat tahollaan omavaraisempaan elämään tähtäävistä suunnitelmistaan ja projektiensa toteutumiseen liittyvistä aiheista aina kuukauden ensimmäisenä maanantaina sekä ideoivat erilaisia yhteiskirjoituksia.Tämmöiseen yhteiskirjoitukseen liittyy myös blogini tämän kertainen aihe, joka käsittelee kotivara-asioita myrskyn sattuessa. Jokaisen yhteispostauksen lopusta löytyvät myös linkit sarjan muiden bloggaajien kirjoituksiin. Muualta somesta linkkejä kirjoituksiin voi hakea esimerkiksi tunnisteella #suuntanaomavaraisuus. Kerron ensimmäisessä "virallisessa" omavaraisuuspostauksessani maaliskuussa enemmän taustoistani, jotta uudetkin lukijat pääsevät jyvälle kuka täällä näyttöpäätteen takana häärii, mutta jos ennen sitä olet jo utelias, niin käy kurkkaamassa blogini ensimmäinen postaus täältä niin olet jo vähän paremmin kartalla.
Tässä linkissa lisää tietoa Suuntana omavaraisuus -sarjasta
https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-sarja/
Omat muistoni viime aikojen myrskyistä liittyvät lähinnä Asta ja Tapani -myrskyihin. Nämä myrskyt ovat ne mitkä muistan nimeltä. Näiden jälkeen myrskyt ovat olleet myrskyjä ja nimet ovat painuneet unholaan. Asta-myrskyn raivotessa nukuin rauhallisesti rivitaloasunnossamme ja aamulla olin tyrmistynyt minkälaisia tuhoja myrsky oli aiheuttanut lähiseuduilla. Tapani-myrsky katkaisi vanhempieni omakotitalosta sähköt moneksi tunniksi siellä yöpyessämme ja he asuivat kuitenkin ihan kaupunkialueella. Mietimme jo, että pitääkö lähteä toisella puolella kaupunkia olevaan mummolaani suihkuun kun siellä oli sähköt. Tuossa tilanteessa mietin, että kaupunkialueella asuvilla ihmisillä, joilla ei ole muuta kuin sähköä vaativa lämmitysjärjestelmä ja ruoan tekoonkin tarvitsee sähköä, on aika kurjat oltavat jos sähkökatko jatkuu pidempään (varsinkin talvella). Onneksi kaupunkialueiden sähkönjakelu on nykyään varmempaa, sillä suurin osa kaapeleista on kaivettu maan sisään.
Ennen kuin muutimme pientilallemme, kosketukseni maalaiselämään oli mieheni vanhempien maalaistalon varassa. Ja mainittakoon tässä kohtaa, että mehän asumme melkein kaupungissa kuitenkin, vaikka miellän itse asuvani maalla. Oikeat maalaiset kutsuisivat meitä ehkä nimellä "wannabe-maalainen". Mieheni vanhemmilla ei enää nykyään karjaa ole, mutta metsätaloustoimintaa ja pellon hoitotöitä riittää edelleen. Talo on todella kaukana kaikesta "sivistyksestä" ja sieltä ei ihan noin vain yhden maitopurkin takia viitsi lähteä ajamaan kauppaan (25 km lähimpään kauppaan). Vierailimme myös paljon läheisillä lypsykarjatiloilla ystäviemme luona ja näin sain tutustua oikeaan maalaiselämään.Miten tämä kaikki liittyy myrskyyn? Minäpä kerron. Olimme viettämässä erästä myrskyisää uutta vuotta mieheni vanhempien luona vuosia takaperin. Tarkoituksena oli kylpeä ja juhlistaa uutta vuotta isommalla porukalla heidän luonaan, kun sähköt meni. Ja siellähän se tarkoittaa sitä, etteivät ne ihan heti ole takaisin palaamassa. Silloin heillä ei ollut vielä aggregaattia ja talossa oli pimeää kuin Turusen pyssyssä. Koko naapurusto oli myös pimeänä, joten päätimme siirtyä läheisen lypsykarjatilan isännän ja emännän hellään huomaan jatkamaan uuden vuoden viettoa, sillä se oli kylän ainoa talo, jossa valot loistivat aggregaatin ansiosta (tilalliset ovat mieheni vanhempien hyviä ystäviä). Sähköt olivat poikki tuolloin muutaman päivän siellä maalla ja kaikki myrskyn ansiosta. Talvimyrskyt kaatavat yleensä puita sähkölinjoille puissa olevan lumikuorman vuoksi, mutta tuona vuonna ei lunta juurikaan ollut, joten myrskytuuli oli kaatanut puita linjoille eri puolilla Savoa ja ongelmia oli myös muilla maalla asuvilla.
Muutamista tällaisista myrskyistä viisastuneena appiukkoni päätti ostaa myös heille aggregaatin turvaamaan sähkön saantia ja helpottamaan elämää maaseudulla.
Meillä kotona pisin sähkökatko myrskystä johtuen on kestänyt n. 5 h ajan, mutta kuten mainitsin niin asumme aivan taajama-alueen tuntumassa ja meille kaivettiin myös muutama vuosi takaperin sähkölinjat maan alle. Olemme varautuneet myrskyihin kaatamalla vanhoja ja lahoja puita talon ympäriltä, jotteivat ne kovalla tuulella kaadu talomme päälle. Polttopuita riittää aina koko talven varalle, joten niistä ei ainakaan lämmitys jää kiinni. Kotivara-asiat ovat tuntuneet aikaisemmin hyvin kaukaisilta asioilta, joten niihin en ole etukäteen varautunut taloudessamme. Ruokaa löytyy kyllä joitain säilykkeitä, pakastimesta lihaa, marjoja, leipää ja kasviksia, hiutaleita, riisiä, jauhoja yms.. Näitä emme kuitenkaan ole hankkineet ns. kotivaraa ajatellen, niitä vain aina kaapeista löytyy eli emme ole varautuneet tietoisesti. Eläimille on ruokaa pariksi kuukaudeksi eteenpäin ja tarvittavia lääkkeitä myös pahan päivän varalle. Kynttilöitä löytyy kaapeista sekä otsalamppuja ja niihin paristoja. Mitäs muuta pitäisi olla... täytynee käydä vielä itsekin lukaisemassa Marttojen kotivaraohjeet.
Meidän taloudessamme sähköttömyys toisi ongelmia peseytymiseen ja veden saantiin, sillä vetemme tulee sisälle kunnan vesijohdosta, jossa ei ilman sähköä ole painetta. Pihasaunahan meiltä löytyy, mutta senkin vesipumppu toimii sähköllä. Ainoa vaihtoehto voisi olla kantaa metsässä sijaitsevasta lähdekaivosta vettä peseytymiseen ja hankkia juomavesi muualta. Muutoinhan meillä olisi oltavat kuin herran kukkarossa, sillä talossamme on iso varaava leivinuuni ja puuhella, jossa kokkailla ruokaa. Sitten vain pakkasta syömään pikkuhiljaa tyhjäksi. Otsalamppujen ja kynttilöiden valossa pystyisimme hoitamaan eläimet (joiden juomavesi täytyisi myös hoitaa jostain ulkopuolelta). Meidän käyttöömme en vielä ainakaan lähtisi hankkimaan aggregaattia sähkönsaannin turvaamiseksi, mutta tietysti näiden äärisääolosuhteiden lisääntyessä voisin asiaa uudelleen harkita tulevina vuosina.
Oletko sinä miettinyt miten saisit oman elämäsi sujumaan pari päivää ilman sähköä?
Tässä linkit muiden bloggaajien myrskypostauksiin:
Omavarainen
Tsajut
Puutarhahetki
Avaa silmäsi ja hengitä
Rakkautta ja maanantimia
Oma tupa ja tontti
Metsäläisten elämää
